Rokotteiden hyödyt
Rokotteet eivät ole mikään uusi keksintö ja niiden historia onkin varsin mielenkiintoinen. Immunisaatiota on tutkittu jo ennen ajanlaskumme alkua, ja ensimmäinen oikea rokote kehitettiin 1790-luvulla. Miljoonia ja miljoonia ihmishenkiä on pelastunut ja kokonaisia sairauksia on onnistuttu hävittämään maailmankartalta rokotteiden avulla.
Rokotteiden historiaa
Ensiaskeleet rokotteiden kehittämisessä on otettu jo ajanlaskumme alkuaikoina, noin 2000 vuotta sitten Aasiassa, jossa harjoitettiin rokonistutusta eli isorokon ehkäisyä keinotekoisesti aiheutetun isorokon avulla. Näin saatu tauti oli yleensä paljon tavallista lievempi ja kerran sairastettu tauti antoi suojan sitä vastaan. Menetelmässä oli kuitenkin riskinsä. Tauti tarttui herkästi suojaamattomiin ja myös kuolleisuus istutettuun isorokkoon oli suhteellisen suuri. Kun englantilainen lääkäri Edward Jenner havaitsi, että lehmärokon sairastanut karjakko ei sairastunut isorokkoon, syntyi maailman lääketieteen kenties merkittävin ihme. Isorokko oli pelätty sairaus, sillä se ehti tappaa mm. yli 8 miljoonaa meksikolaista, kun sairaus saapui maahan vuonna 1519. Tämän jälkeen on arvioitu, että isorokko vei mukanaan seuraavan 100 vuoden aikana yli 25 miljoonaa ihmistä. Vielä vuonna 1970 isorokkoon menehtyi noin 2 miljoonaa ihmistä vuodessa. Tuskin Jenner tiesi, että pitkälti hänen ansiostaan WHO julisti isorokon hävitetyksi maailmasta vuonna 1980.
Rokotteet tänään
On mahdotonta sanoa, monenko hengen Jennerin keksintö on pelastanut. Tai monenko hengen tai terveyden ylipäätään rokotteet ovat pelastaneet. On esitetty arvioita siitä, että vuosittain noin 2–3 miljoonan lapsen henki säästyy rokotteiden ansiosta. Tällä hetkellä maailmassa on WHO:n mukaan olemassa rokote ainakin 25 tautia vastaan. Sekä uusia että jo olemassa olevia rokotteita kehitetään jatkuvasti. Sen lisäksi, että rokotteet pelastavat ihmishenkiä, on tehty lukuisia tutkimuksia siitä, miten ne myös säästävät yhteiskunnan resursseja ja varoja.
Hyötyä itselle ja yhteiskunnalle
Rokotteiden tarkoitus on torjua infektiotauteja. Tätä kautta epidemiat saadaan pidettyä kurissa, kunhan rokotuskattavuus on riittävän korkea. Rokotettu suojaa itsensä lisäksi myös muita.
Aiemmin infektiotaudit olivat lasten pääasiallinen kuolinsyy. Tautien vakavuus ei ole muuttunut mihinkään, mutta hoitokeinot ovat kehittyneet. Rokottautuminen voi suojata sairastumiselta tai antaa suojaa vakavimpia tautimuotoja vastaan. Rokotteiden ansiosta Suomesta on hävitetty kokonaan tai lähes kokonaan useita tartuntatauteja, kuten kurkkumätä, polio, vakavat Hib-taudit (aivokalvon- ja kurkunkannentulehdus, verenmyrkytys, nivel- ja luutulehdus, keuhkokuume), tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti. Tautien myötä ovat hävinneet myös komplikaatiot, kuten polion aiheuttamat halvaantumiset, tuhkarokkoon liittyneet aivotulehdukset, sikiöaikaisen vihurirokon tuottama kehitysvammaisuus ja sikotaudin aiheuttama kuurous. Rokotteiden ansiosta säästöjä syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoista sekä vähemmistä sairauspoissaoloista. Lisäksi on jäänyt enemmän resursseja muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Rokotusturvallisuus
Rokotteiden turvallisuutta seurataan tarkasti. Kaikilla rokotteilla voi olla myös haittavaikutuksia, joskin niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Lue lisää https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/haittavaikutukset-rokotuksista.