Jos punkki puree
Voidaan arvioida, että Suomessa "punkki puree" ihmistä yli miljoona kertaa vuosittain. Puutiaisen pistäessä sen väkäsekäs imukärsä auttaa puutiaista pysymään kiinni ihossa vähintään veriaterian ajan, mutta joskus jopa usean vuorokauden verran.
Punkki saattaa irrottautua ihosta itsestään tai raapaisun seurauksena, joten puutiaisen havaitseminen ei ole välttämätön edellytys puutiaisen välittämän infektion saamiselle.
Lapsilla punkki pureutuu usein ylävartaloon. Punkkisyyniä tehtäessä onkin hyvä tutkia myös päänahka ja korvantaustat. Ihoon pureutunut punkki on irrotettava mahdollisimman pian punkkipihdeillä, koska tartunnanaiheuttajat, kuten borreliabakteerit, siirtyvät punkista 1−2 päivässä. TBE-virus sen sijaan siirtyy nopeammin, lähes välittömästi punkin pureutuessa ihoon.
Punkin purema on huomaamaton
Ihmistä voivat purra sekä aikuiset puutiaiset että nuoret punkit eli nymfit. Ihminen saa suurimman osan borrelia- ja TBE-tartunnoista juuri nymfin puremasta. Puremajälki voi olla huomaamaton sekä oireeton, ja nymfin pienen koon (1–2 mm) takia punkki jää usein havaitsematta.
Vaikka ihoon kiinnittyessään puutiainen vie sahamaisen imukärsänsä ihon läpi ja kiinnittyy tiukasti, sen pisto ei tunnu, sillä puutiainen erittää sylkirauhasistaan puuduttavia ja veren hyytymistä estäviä aineita. Jos puutiainen on TBE-viruksen kantaja, se voi siirtää myös viruksen syljen mukana ihmiseen.
Punkki saattaa pysyä paikallaan päiviä, jopa yli viikon. Veren hyytymistä estävien aineiden avulla puutiainen saa aikaan pistokohtaan ihon alle pienen verilammikon, josta se imee verta. Siivilöityään tarvitsemansa ravintoaineet se palauttaa punasoluja ja nestettä takaisin, jolloin puutiainen voi tartuttaa isäntäeläimeen tai ihmiseen suolistossaan kantamiaan taudinaiheuttajia, kuten borreliaa.
Löysitkö punkin? Lue ohjeet punkin irroittamiseen.
Milloin punkin pureman takia pitää mennä lääkäriin?
Yksinään pelkkä puutiaisen purema ei ole aihe lääkärikäyntiin, antibioottikuuriin tai verikokeisiin.
Apteekeissa saatavilla oleva tai internetistä tilattava punkkitesti, jolla testataan kantaako puutiainen borreliaa, ei myöskään ole tarpeellinen. Vaikka punkki kantaisikin borreliaa, sen saamisen riski on ihmiselle tutkimusten mukaan vain 4 %, joten siinäkään tapauksessa ennalta ehkäisevää antibioottilääkitystä ei suositeltaisi.
Yli 5 cm:n läpimittainen, laajentuva punoitus pistokohdassa yli viikon kuluttua puremasta on kuitenkin varma merkki varhaisvaiheen borreliainfektiosta. Punoitus voi olla myös epämääräistä tai puuttua kokonaan: borreliatartunnan ensioireet saattavat ilmetä sairauden tunteena tai lihas- ja nivelsärkynä. Punkin poisto ihosta välittömästi pureman jälkeen estää borrelioosin tarttumisen.
Puutiaisaivokuume on yleensä akuutti kaksivaiheinen sairaus, joka ilmenee aluksi noin viikon kuluttua tartunnasta lievänä kuumeena ja epämääräisinä, flunssan kaltaisina yleisoireina kuten pään- ja lihassärkynä.
Ensioireista noin parin viikon päästä osalle TBE-tartunnan saaneista kehittyy taudin toinen vaihe, johon kuuluu tyypillisesti korkea kuume sekä niskajäykkyyttä ja päänsärkyä. Osalla potilaista esiintyy vakavampia aivo- ja hermosto-oireita, kuten halvauksia. Taudista voi jäädä myös pysyviä jälkioireita.Taudin toisessa vaiheessa on verenkierrossa todettavissa vasta-aineita TBE-virukselle.
Mitä vanhempana TBE-tartunnan saa, sitä todennäköisemmin taudinkulku on vakava. Lapsilla vakavat aivo-oireet ja jälkioireet ovat harvinaisia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairastunutta potilasta seurataan ja hoidetaan oireenmukaisesti yleensä sairaalassa.
