Suojassa kaiken ikää

Suomessa kansallinen rokotusohjelma on varsin kattava. Nuoruusiän jälkeen rokotusten ylläpidosta ja ajantasaisuudesta jokainen vastaa kuitenkin itse. Joskus voi olla syytä harkita rokotussuojan täydentämistä saatavilla olevilla muilla rokotteilla esimerkiksi matkan tai tietyn perussairauden takia. Tutustu rokotesuojan ylläpitoon ja täydentämiseen eri ikäkausilla ja elämänvaiheissa.

 

Lapset ja nuoret

Rokotusohjelman mukaiset rokotukset annetaan lapsille pääasiallisesti 2 kk ja 15 ikävuoden välillä. Rokotusohjelma antaa suojaa mm. pneumokokkitauteja (aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys, korvatulehdus), kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhka-, vihuri- ja vesirokkoa, hinkuyskää, sikotautia ja poliota vastaan.

Lasten ja nuorten rokotussuojan täydentämistä voi olla syytä harkita esimerkiksi jos suunnittelee matkaa TBE:n eli puutiaisaivotulehduksen riskialueille ja aikoo liikkua paljon luonnossa lumettomaan aikaan vaikkapa leireilemässä tai vaeltamassa.

Meningokokkibakteerin aiheuttaman infektion voi saada kuka tahansa. Eniten tautitapauksia todetaan kuitenkin pienillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Lapsista tautia esiintyy eniten hyvin pienillä eli 0–4-vuotiailla lapsilla. Toinen ilmaantuvuuspiikki on 15–19-vuotiailla.

Ikä	Tauti, jolta rokote suojaa
2 kk	Rotavirusripuli
3 kk	Pneumokokkitaudit, kuten aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
3 kk	Rotavirusripuli
3 kk	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
5 kk	Pneumokokkitaudit, kuten aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
5 kk	Rotavirusripuli
5 kk	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
12 kk	Pneumokokkitaudit, kuten aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
12 kk	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
12–18 kk *	Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko
6 kk–6 v	Influenssa (vuosittain)
1,5–11 v	Vesirokko
4 v	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio
6 v	Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, vesirokko
6 tai 12 v	Vesirokko
10–12 v	Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan syöpä
14–15 v	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä

*THL suosittelee, että MPR-rokotteen ensimmäinen annos annetaan 12 kk iässä.

 

Aikuiset

On tärkeää, että tiettyjä lapsuus- ja nuoruusiässä annettuja rokotuksia tehostetaan aikuisiässä. Aikuisten onkin muistettava huolehtia itse siitä, että he saavat perussarjana vähintään kolme jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta.

Rokotusohjelmassa saatujen rokotteiden lisäksi voi olla syytä harkita lisärokottautumista esimerkiksi, jos asuu tai oleilee TBE:n eli puutiaisaivotulehduksen riskialueilla ja aikoo liikkua paljon luonnossa lumettomaan aikaan. Tiettyjen riskiryhmien on myös syytä kiinnittää huomiota pneumokokkitaudeilta suojautumiseen. Minkä tahansa ikäiset ihmiset voivat sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamiin tauteihin, mutta erityisesti yli 50-vuotiailla riski on lisääntynyt.

Paljon puhuttu antibioottiresistenssi on tehnyt monissa osissa maailmaa infektiotautien hoitamisesta haasteellisempaa. Siinäkin mielessä on tärkeää huolehtia ennaltaehkäisystä mahdollisimman hyvin, niin rokotusten kuin esim. käsihygienian osalta. Vaikka Suomessa tilanne antibioottiresistenssin suhteen on vielä suhteellisen hyvä, useissa suomalaisten suosimissa matkakohteissa tilanne on jo toinen.

Rokote	Kenelle ja milloin?
Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokote, dtap	Perussarjan saaneille annetaan tehosterokotteena 25 vuoden iässä.
Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote, dT	Perussarjan saaneille annetaan tehosterokotus 45 ja 65 vuoden iässä ja tämän jälkeen 10 vuoden välein.
Poliorokote, IPV	Perussarjaa ei normaalisti tarvitse tehostaa aikuisiällä.
	Tehostetta suositellaan riskialueille lähteville, sieltä saapuville ja heidän lähipiirilleen.
Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote, MPR	Suojan varmistamiseksi jokaisella aikuisella tulee olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jos aikuisen MPR-rokotussuoja on puutteellinen, se täydennetään.
Influenssarokote	65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille (vuosittain)

 

Seniorit

Infektioalttius vaihtelee iän mukaan. Runsaimmin infektioita esiintyy varhaisessa lapsuusiässä ja uudestaan vanhemmalla iällä, erityisesti yli 65 vuoden iässä. Iäkkäillä esiintyy runsaammin esimerkiksi keuhkokuumeita, tuberkuloosia ja vyöruusujaksoja, joihin osasyynä on immuniteetin luontainen heikkeneminen iän myötä.

Vanhemmat ihmiset ovat myös erityisessä riskissä sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamaan tautiin (esim. keuhkokuume). Diabetes, krooniset tulehdukselliset sairaudet sekä krooniset hengityselin-ja sydänsairaudet lisäävät entisestään riskiä saada pneumokokkitartunta. Rokotussuojan ylläpidosta ja täydentämisestä sekä sitä kautta vakavilta taudinaiheuttajilta suojautumisesta onkin hyvä keskustella lääkärin kanssa iän karttuessa.

Ikäihmisten matkailu on tasaisesti kasvattanut suosiotaan. Terveiden seniori-ikäisten matkailuun ei sinänsä liity erityisiä riskejä. Itse asiassa monet terveysriskit ovat pienempiä kuin nuoremmilla matkaajilla. Tämä on todettu esimerkiksi matkaripulin ja tapaturmien kohdalla. Selityksenä lienee iäkkäiden varovaisuus ja pienempi riskinotto matkan aikana.

Paljon puhuttu antibioottiresistenssi on tehnyt monissa osissa maailmaa infektiotautien hoitamisesta haasteellisempaa. Siinäkin mielessä on tärkeää huolehtia ennaltaehkäisystä mahdollisimman hyvin, niin rokotusten kuin esim. käsihygienian osalta. Vaikka Suomessa tilanne antibioottiresistenssin suhteen on vielä suhteellisen hyvä, useissa suomalaisten suosimissa matkakohteissa tilanne on jo toinen.

 

Matkailijat

Matkalle lähtiessä on ihan ensimmäiseksi syytä tarkistaa, että myös kotimaassa tarpeelliset perusrokotukset kuten jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja MPR- sekä influenssarokotukset ovat voimassa.

Jo ihan lähellä olevissa kohteissa voi olla tarvetta harkita suojautumista. Esimerkiksi TBE:tä eli puutiaisaivokuumetta esiintyy yleisesti myös Ruotsin saaristossa, Venäjällä, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa.

Lähialueillekin matkustaville suositellaan influenssarokotetta sekä hepatiitti A -rokotusta ruoan ja juomien välityksellä leviävää keltatautia vastaan.

Myös matkan tarkoituksella on merkitystä tarvittavan rokotesuojan kannalta. Jos viihdyt kaupungeissa ja turistialueilla, et välttämättä tarvitse samoja rokotuksia kuin maaseudulle, viidakkoon tai muualle luontoon suuntaava reppureissaaja.

Kohteen ja matkustustavan lisäksi iällä, sukupuolella ja perusterveydentilalla on merkitystä. Jos kuulut johonkin riskiryhmään esimerkiksi perussairauden, iän tai raskauden takia, kannattaa tutustua huolellisesti suositeltuihin rokotuksiin.

Ole ajoissa liikkeellä. Rokotussuojan kehittymiseen voi mennä useita viikkoja. Rokoteannoksia voi tarvita useampia pidemmän ajan kuluessa, eikä kaikkia rokotuksia voi välttämättä antaa yhtä aikaa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi malarianestolääkitys aloitetaan jo ennen matkaa ja sitä on jatkettava vielä matkan jälkeenkin.

Joissain kohteissa saatetaan vaatia todistus esimerkiksi keltakuume-, polio- tai meningokokkirokotuksesta.

Huolehdi rokotussuojan lisäksi käsihygieniasta ja mieti, mitä suuhusi pistät. Monet taudit leviävät saastuneen veden tai huonosti kypsennetyn ruoan välityksellä. Lämpimissä maissa on syytä suojautua hyttysiltä kellon ympäri, sillä kaikkia niiden levittämiä vakavia tauteja vastaan ei ole rokotteita.

Tutustu kohdemaasi rokotussuosituksiin esimerkiksi THL:n Matkailijan terveysoppaasta https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/matkailijan-terveysopas

 

Perussairaudet ja muut erityiset riskit

Lisääntynyt infektioalttius voi johtua perinnöllisistä tekijöistä tai perussairauksien, niihin annettujen hoitojen sekä ikääntymisen aiheuttamasta immuunipuutoksesta. Myös elintavoilla on merkitystä.

Esimerkiksi pneumokokkitautien kohdalla iän lisäksi mm. tietyt perussairaudet (diabetes, keuhko- ja hengityselinsairaudet, maksa ja munuaissairaudet), pysyvä immunosuppressiivinen lääkitys (esim. reuma), tupakointi sekä runsas alkoholin käyttö lisäävät sairastumisriskiä.

 

Lue lisää

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/eri-kohderyhmien-rokottaminen

https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01149

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54711