Pneumokokki ja sydänsairaudet
Krooninen sydänsairaus altistaa pneumokokki-infektioille mutta myös päinvastoin. Pneumokokkitauti esimerkiksi lisää sepelvaltimotaudin riskiä useiden vuosien ajaksi.
Jos sairastat kroonista sydänsairautta, kuten sepelvaltimotautia tai sydämen vajaatoimintaa, voit saada pneumokokkitaudin jopa neljä kertaa todennäköisemmin kuin ikäisesi perusterve henkilö. Jos olet lisäksi yli 65-vuotias ja tupakoit, riskisi voi nousta moninkertaiseksi.
Kroonisten sydänsairauksien ja pneumokokkitautien yhteys on kaksisuuntainen: sydänsairaudet altistavat pneumokokkitaudeille ja toisin päin. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen alttiutesi saada keuhkokuume on suurempi kuin muilla. Toisaalta pneumokokkitaudin jälkeen sydänsairauden riski kasvaa.
Pneumokokkitaudit ja influenssa ovat länsimaissa merkittäviä tartuntatauteja. Pneumokokkitaudit alkavat yleistyä jo 50 vuoden iässä. Suojautumalla voit kuitenkin ehkäistä tartuntoja.
Virukset petaavat tietä pneumokokkibakteerille
Pneumokokki on bakteeri, jonka luonnollinen asuinpaikka on nenänielu. Se voi asustaa nenänielussa aiheuttamatta harmia, ja usein tekeekin näin. Kroonisissa sydänsairauksissa heikentynyt hapetus ja verenkierto altistavat pneumokokin aiheuttamille infektioille.
Bakteeri leviää pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa. Se voi tarttua myös pinnoista, kuten hissin nappuloista tai ovenkahvoista. Siksi käsihygienia on tärkeää.
Pneumokokkitauti puhkeaa usein mm. influenssan jälkimainingeissa, ja sillä onkin vahva yhteys virustauteihin. Virukset helpottavat pneumokokkibakteerien kulkua kehon alueille, joissa normaalisti ei bakteereita ole. Pneumokokkibakteerit voivat aiheuttaa lieviä välikorva- ja poskiontelotulehduksia mutta pahimmillaan jopa keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen tai aivokalvotulehduksen.
Kroonisen sydänsairauden hyvä hoito ehkäisee pneumokokkitauteja. Siksi on tärkeää noudattaa perussairauden lääkitystä ja seurata sairauden tilaa säännöllisesti lääkärissä. Pneumokokki-infektio voi pahentaa sydänsairauden oireita, ja jos sairauden hoito ei ole tasapainossa, pneumokokki-infektiot iskevät tavallista herkemmin.
Pneumokokkitauti, esimerkiksi keuhkokuume, vie voimat ja vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Se verottaa toimintakykyä, aiheuttaa pitkiäkin sairauslomia ja estää harrastuksiin osallistumista.
Rokottautumalla voi suojautua
Yksi keino ehkäistä pneumokokkitauteja on rokottautuminen. Kysy lääkäriltä tai hoitajalta, onko sinulla erityinen tarve rokottautumiselle perussairautesi vuoksi. Rokottautuminen pneumokokkia vastaan ei kuitenkaan ehkäise kaikkia keuhkokuumeita, sillä niitä aiheuttavat myös muut bakteerit ja virukset.
Lapset rokotetaan neuvoloissa osana kansallista rokotusohjelmaa, mutta aikuisen täytyy huolehtia suojautumisesta itse. Influenssa ja pneumokokkitaudit kulkevat usein käsikkäin. Siksi kannattaa harkita rokottautumista molempia vastaan.
Mitä useampi ihminen rokottautuu, sitä parempi laumasuoja saavutetaan: pneumokokkibakteerien leviäminen hidastuu, ja tartunnat vähenevät.
Tunnista pneumokokkitautien oireet
Pneumokokkitaudit voivat pahimmillaan viedä sairaalaan.
Keuhkokuume voi olla kuumeeton
Keuhkokuume on vakava infektio, joka tulee usein jonkin muun infektiotaudin, kuten influenssan, jälkitautina. Keuhkokuume on keskimääräistä yleisempi tupakoijilla, kroonista keuhkosairautta, kuten astmaa tai keuhkoahtaumaa (COPD) sairastavilla, alkoholisteilla sekä ikääntyneillä.
Keuhkokuumeen yleisiä oireita ovat selkeä sairauden tunne, pahoinvointi, hengenahdistus, kova yskä, kylki- tai vatsakipu sekä nopeasti korkeaksi nouseva kuume. Iäkkäillä tauti voi olla kuumeetonkin, ja jopa alilämpö on mahdollista. Heillä sairauden ainoa oire saattaa olla sekavuus.
Bakteeriperäistä keuhkokuumetta hoidetaan usein sairaalassa suonensisäisillä antibiooteilla. Lievemmissä tapauksissa potilas voi olla kotona tablettihoidolla. Joskus tarvitaan tehohoitoa sairaalassa.
Verenmyrkytys romahduttaa voinnin nopeasti
Jos pneumokokkibakteeri pääsee verenkiertoon esimerkiksi keuhkokuumeen myötä, yleiskunto voi romahtaa muutamassa tunnissa. Sekavuus ja korkea, horkkamainen kuume on tavallista. Iho saattaa tuntua kylmältä ja nihkeältä, sillä keho yrittää säästää verta tärkeille elimille, kuten sydämelle ja aivoille.
Pahimmillaan verenmyrkytys voi johtaa septiseen sokkiin ja monielinvaurioon. Kuolleisuus tautiin on suuri. Sepsistä epäiltäessä pitää hakeutua viipymättä lääkäriin. Tautia hoidetaan antibiooteilla, joskus tarvitaan myös hengityskonehoitoa.
Aivokalvotulehdus aiheuttaa kovaa päänsärkyä
Aivokalvotulehdukselle tyypillisiä oireita ovat raju päänsärky, valonarkuus, tajunnan häiriöt, pahoinvointi ja joskus niskajäykkyys. Sairaalahoitoon pitää päästä nopeasti. Tautia hoidetaan suonensisäisillä antibiooteilla.
Kuolleisuus bakteeriperäiseen aivokalvotulehdukseen on suuri, noin 10–20 prosenttia. Usein toipuneille jää neurologisia oireita, kuten kognitiivisia ongelmia tai kuulo- ja näköhäiriöitä.