Totta vai tarua?
Rokotteisiin sekä rokottautumisen tarpeellisuuteen liittyy paljon ennakkoluuloja ja suuri määrä uskomuksia tai väärää tietoa. Rokotteiden ansiosta niillä ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi. Mutta ne pysyvät loitolla niin kauan kuin rokotuskattavuus pysyy riittävän korkeana. Rokottautumiseen liittyviä harhakäsityksiä on tärkeää oikaista.
TARUA: Käsienpesu ja oikea ravinto riittävät terveenä pysymiseen
Maailmanlaajuisesti rokotukset ovat heti ravinnon ja puhtaan veden jälkeen tärkein terveyteen vaikuttava tekijä. Hygienia ja oikea ravinto toki auttavat osaltaan joidenkin tautien torjunnassa, mutta vasta rokotukset ovat onnistuneet hävittämään tauteja keskuudestamme.
Joidenkin tautien tarttumisessa hygienialla ja ravinnolla on suuri rooli, kuten tuberkuloosissa. On myös tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä, esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti. Jäykkäkouristusta aiheuttavaa bakteeria on puolestaan mahdoton hygienialla estää – jokainen on varmasti elämänsä aikana saanut useammankin kerran haavan, johon on päässyt likaa.
TARUA: Rokotteissa on myrkkyjä
Rokotteiden tehoa, säilyvyyttä ja oikeanlaista koostumusta varmistamaan tarvitaan hyvin pieniä määriä apuaineita, kuten alumiinisuoloja tai formaldehydiä. Määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin mitä saamme ruoan ja juoman mukana, huoneilmasta, liikennepäästöistä tai jopa äidinmaidosta. Itse asiassa rokotteissa on vähemmän myrkyllisiä aineita kuin saamme elinympäristöstämme päivittäin. Ja vaikka alumiini itsessään on myrkyllinen aine, suolamuodossa se on myrkytön.
TOTTA & TARUA: Taudin sairastamalla saa vastustuskyvyn
Rokote on hallittu tapa saada vastustuskyky mahdollisimman vähin oirein. Rokotus on sekä luonnollinen että taudin sairastamiseen verrattuna turvallisempi tapa. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuolee jopa korkean elintason maissa yksi ihminen jokaista 1000 sairastunutta kohti. Rokotteen ei tiedetä aiheuttaneen kuolemantapauksia. Taudin sairastaminen on siis kymmeniä tai jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.
TARUA: Rokotteet heikentävät ja kuormittavat vastustuskykyä
Ihmisen puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä jo sikiökaudella ja jo pieni vauva voi muodostaa vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa nykyistä rokoteohjelmaa suuremmalle määrälle rokotteita. Rokotteessa on usein taudinaiheuttajasta vain vastustuskyvyn kehittymisen kannalta oleellinen osa. Rokotteet kuormittavat vauvan immuunijärjestelmää yhtä vähän kuin hyttysen pisto. Rokotteet eivät heikennä vaan päinvastoin vahvistavat vastustuskykyä. Rokottaminen ei häiritse elimistön puolustautumista muita taudinaiheuttajia vastaan. Monilla taudeilla on jälkitauteja, joita ei rokotuksen jälkeen ole odotettavissa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla on ylipäätään vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla.
TARUA: Rokotuksia ei pitäisi antaa vauvoille
Suurin osa rokotuksin ehkäistävistä taudeista saattavat olla kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille. Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän varhain. Pahimmillaan lapsi saattaa sairastua ennen kuin rokotuksia on edes ennätetty aloittaa.
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/usein-kysyttya-rokotuksista
https://www.rokotustieto.fi/perustietoa-rokotteista/tiesitko-taman-rokotteista