Meningokokkitaudit

 

Aivokalvotulehdus eli meningiitti

Aivokalvotulehduksessa meningokokkibakteeri aiheuttaa tulehduksen aivoja ja selkäydintä suojaaville kalvoille. 

Oireet ja hoito

Tauti alkaa usein epämääräisin oirein. Potilaalla voi esiintyä oksentelua, päänsärkyä sekä valonarkuutta. Näiden oireiden lisäksi esiintyy usein niskan jäykkyyttä eli leuan taivuttaminen rintaan kiinni ei onnistu. Hälyttäviä oireita ovat uneliaisuus, pistemäiset verenpurkaumat eli petekkiat iholla sekä kouristuskohtaukset. Aivokalvotulehduksen diagnoosi tehdään tutkimalla selkäydinneste. Meningokokkibakteerin aiheuttaman aivokalvotulehduksen hoitoon kuuluu aina antibioottihoito sekä tarvittaessa kohonneen aivopaineen alentaminen. Antibioottihoito tulee aloittaa välittömästi, kun epäily taudista on herännyt.

 

Yleistynyt bakteeri-infektio eli sepsis (verenmyrkytys)

Meningokokkisepsiksessä verenkiertoon päässeet meningokokkibakteerit leviävät laajalle elimistöön aiheuttaen tulehduksia useissa elimissä ja kehon osissa.

Oireet ja hoito

Meningokokin aiheuttaman sepsiksen eli verenmyrkytyksen varhaisia oireita voivat olla lihas- ja nivelsärky raajoissa, jalkojen ja käsien kylmyys ja vilunväristykset. Iho voi olla laikukas ja potilaalla voi olla kuumetta sekä oksentelua. Tyypillisiä sepsikseen liittyviä oireita ovat normaalia korkeampi pulssi (yli 90/min), korkea kuume tai selvä alilämpö (alle 36 astetta), yleinen huonovointisuus sekä tihentynyt hengitys. Sepsikseen sairastuneet potilaat hoidetaan teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla. Suonensisäinen antibioottihoito aloitetaan viipymättä.

Lasitesti hemorragisen ihottuman tunnistamiseksi

Meningokokkisepsiksen tyypillinen oire on pistemäisten verenpurkaumien eli petekkioiden muodostama ihottuma, jota kutsutaan hemorragiseksi ihottumaksi. Verenkiertoon päässyt meningokokkibakteeri lisääntyy ja vapauttaa myrkkyjä, myrkyt rikkovat verisuonten seinämiä ja veri purkautuu ihoon. Yksinkertaisella lasitestillä voidaan tutkia, onko kyseessä hemorraginen ihottuma. Lasitesti tehdään painamalla lasia vasten ihottuma-aluetta. Jos ihottuman väri ei vaalene tai katoa, on todennäköistä, että kyseessä on hemorraginen ihottuma.
 
Huomaa: Ihottuman ollessa “tuore”, juuri ilmestynyt, se saattaa vaaleta paineesta, joten lasitesti kannattaa tehdä useamman kerran.

 

Meningiitti vai meningokokkisepsis?

Meningokokin aiheuttamalla meningiitillä ja sepsiksellä on paljon samankaltaisia oireita. Meningokokkisepsikseen liittyy lähes aina (75 % potilaista) petekkioita eli hemorragista ihottumaa. Sepsispotilaalla ei yleensä ole meningiittiin liittyvää niskajäykkyyttä eikä niska- tai päänsärkyä.

 

Muita meningokokin aiheuttamia harvinaisempia tauteja:

  • Keuhkokuume
  • Hengitystieinfektiot
  • Välikorvatulehdus
  • Sidekalvo-, virtsatie-, nivel- tai sydänpussitulehdus

 

Aivokalvotulehdus

Sepsis

Varhaiset oireet

Varhaiset oireet

Oksentelu

Kuume ja oksentelu

Päänsärky

Raajojen särky, lihas- ja nivelsärky

Niskan jäykkyys

Kylmät jalat ja kädet, vilunväristykset

Valonarkuus

Kalvakka tai laikukas iho

Sekavuus, hourailu

Nopea hengitys tai hengitysvajaus

Hälyttävät oireet

Hälyttävät oireet

Uneliaisuus, vaikea herättää

Uneliaisuus, pysähtynyt ilme, vaikea herättää

Ihottuma

Ihottuma

(Kouristus)kohtaukset

Sekavuus, hourailu

 

Taudin seuraukset

Invasiivinen meningokokkitauti on aina vakava. Noin 10–20 prosentille sairastuneista jää pysyviä haittoja, kuten lihasheikkoutta ja lihaskatoa, ääreishermoston toimintahäiriöitä ja kuulohäiriöitä. Jälkihoito voi vaatia pitkiä, puolen vuoden, jopa vuoden mittaisia kuntoutusjaksoja.

Tiedätkö oman rokotesuojasi?

Aikuisten tulee itse huolehtia rokottautumisestaan.

Löydä lähin rokotuspisteesi ja varaa aika

Keskustele rokotustarpeestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.