Sorry, you need to enable JavaScript to visit this website.
Close

Löydä lähin rokotuspisteesi
ja varaa aika

Keskustele rokotustarpeestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Sanasto

Adjuvantti

Tehosteaine, joka vahvistaa toisen aineen vaikutusta, erityisesti sen aiheuttamaa immuunivastetta.

Antigeeni

Rokotteen vaikuttava aine, joka aktivoi elimistön puolustusjärjestelmän ja saa aikaan vasta-aineiden muodostumisen taudinaiheuttajaa vastaan. 

Apuaine

Apuaineita käytetään parantamaan rokotteen tehoa, säilyvyyttä ja koostumusta. Tärkein apuaine on vesi, johon rokotteen muut ainesosat on liuotettu. Muita apuaineita ovat muun muassa tehosteaineet eli adjuvantit, säilytysaineet sekä esimerkiksi liivate.

Bakteeri

Yksisoluinen pieneliö eli mikro-organismi.

Bakteremia

Bakteereita on päässyt vereen. Voi olla ohimenevä ja oireeton tila. Tyypillisiä bakteremian oireita ovat kuume ja yleinen sairauden tunne.

Basilli

Sauvabakteeri; moneen eri bakteerisukuun kuuluvia, pienen sauvan muotoisia bakteereja.

Borrelia

Spirokeettoihin kuuluva bakteeri (Borrelia-suku), jota levittävät Ixodes-suvun punkit.

Borrelioosi

Myös Lymen tauti tai Lymen borrelioosi. Hämähäkkieläimiin kuuluvan puutiaisen (Ixodes-suku) levittämän borreliabakteerin aiheuttama infektio. Joskus harvoin tartunta voi tapahtua paarmojen tai muiden pistävien tai purevien hyönteisten kautta.

Borrelioosirokote

Ihmisille ei ole olemassa borrelioosirokotetta. Koiria sen sijaan voidaan rokottaa borrelioosia vastaan. Euroopassa tavataan vähintään kolmea borrelialajia, kun Yhdysvalloissa niitä on yksi. Euroopassa kehitetään edelleen rokotetta borrelioosia vastaan, mutta lajien vaihtelevuus tekee siitä vaikeaa.

Enkefaliitti

Aivotulehdus, joka voi johtaa aivokuumeeseen.

Endeeminen

Paikallisesti, jatkuvasti esiintyvä, jollekin alueelle ominainen (tauti).

Endokardiitti

Bakteerien aiheuttama sydänläppien tulehdus.

Hemorraginen ihottuma

Verenvuotoihottuma.

Immuniteetti

(Elimistön) vastustuskyky.

Infektio

Tartunta. Taudinaiheuttajan tunkeutuminen elimistöön. Esimerkiksi punkin purema voi aiheuttaa infektion.

Invasiivinen

Elimistön sisälle ulottuva.

Invasiivinen pneumokokki-infektio

Bakteeri on päässyt tunkeutumaan ihon tai limakalvojen muodostaman suojamuurin läpi kehon alueelle, jonka pitäisi olla steriili (bakteremia, sepsis). Tällaisia alueita ovat mm. veri ja aivo-selkäydinneste, nivelneste ja keuhkopussi.

Kansallinen rokotusohjelma

Suomessa on kansallinen rokotusohjelma, jonka tavoitteena on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotusohjelmasta päättää sosiaali- ja terveysministeriö, ja siihen kuuluvat rokotteet rahoitetaan valtion budjetista. 

Laumasuoja

Laumasuojaksi kutsutaan sitä, kun riittävä määrä väestöstä on rokotettu ja vastustuskykyinen jotakin tautia vastaan. Silloin tauti ei pääse leviämään, ja samalla myös rokottamattomien riski sairastua pienenee.

Matkarokote

Käytetään nimityksenä rokotteille, joita yleensä otetaan ennen matkalle lähtöä. Esim. hepatiitti-, Japaninaivotulehdus- ja keltakuumerokotteet.

Meningiitti

Aivokalvotulehdus. Meningiitti mielletään usein bakteerin aiheuttamaksi aivokalvontulehdukseksi, mutta myös virukset aiheuttavat aivokalvontulehdusta. Bakteerin aiheuttama aivokalvotulehdus on yleensä virusmeningiittiä vakavampi tauti. Merkittävimpiä aivokalvotulehduksen aiheuttajabakteereita ovat meningokokki, pneumokokki ja hemofiilusbakteeri.

Meningiittivyöhyke

Meningokokkimeningiitin suuren tartuntavaaran alueet Afrikassa.

Meningokokki

Neisseria meningitidis. Aivokalvotulehduksen aiheuttajabakteeri, joka kuuluu usein myös nenänielun normaaliflooraan.

Otiitti

Välikorvatulehdus, jonka voi aiheuttaa virus tai bakteeri tai molemmat yhdessä.

Peritoniitti

Vatsakalvotulehdus.

Petekkia

Meningokokkiaivokalvotulehduksessa iholle ilmestyvät verenpurkaumat.

Pneumonia

Keuhkokuume eli keuhkokudoksen tulehdus. Aiheuttaja voi olla bakteeri tai virus tai molemmat yhdessä.

Puutiainen

Ixodes-suku; eläinten ulkoloisena esiintyvä, heimoon Ixodidae (kovat puutiaiset) kuuluva punkki, joka välittää ihmiseen monia tauteja, mm. borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.

Puutiaisaivokuume

Puutiaisaivotulehdus (Tick Borne Encephalitis, TBE, Kumlingen tauti). Flavi-viruksiin kuuluvan TBE-viruksen aiheuttama enkefaliitti eli aivotulehdus.

Puutiaisaivotulehdus

Tick Borne Encephalitis, TBE, Kumlingen tauti, puutiaisaivokuume on flavi-viruksiin kuuluvan TBE-viruksen aiheuttama enkefaliitti eli aivotulehdus.

Punkki, punkit

Lahkoon Acarina kuuluvia pieniä hämähäkkieläimiä, joista jotkin elävät selkärankaisten loisina ja voivat levittää tauteja.

Punkkirokote

Kansanomainen nimitys TBE-rokotteelle. Harhaanjohtavatermi siksi, että rokote ei suojaa punkin puremalta. Rokote ei myöskään suojaa borrelioosilta. Parempi termi on puutiaisaivokuumerokote tai TBE-rokote.

Rokote

Heikennetyistä tai inaktivoiduista mikrobeista tai niiden osista tehty valmiste, jota käytetään kyseisen mikrobin aiheuttamien tautien ehkäisyyn injektoimalla (pistämällä), sumuttamalla nenän kautta tai nielemällä valmistetta elimistöön.

Rokotebussi

Käytetään myös nimitystä ”punkkibussi”. Liikkuva rokotuspiste, josta TBE-rokotuksen saa ilman reseptiä ja erillistä ajanvarausta. Suomessa rokotebussien toiminnasta vastaavat useat eri yksityiset toimijat.

Rokotesarja

Immuniteettia varten tarvittavien rokotteiden määrä. Esimerkiksi TBE-perusrokotesarjaan kuuluu kolme rokotetta. Ensimmäisen rokotteen jälkeen toinen annos annetaan 1–3 kuukauden kuluttua. Kolmas annos annetaan valmisteesta riippuen 5–12 kuukauden tai 9–12 kuukauden päästä toisesta annoksesta. Jos suojaa tarvitaan nopeasti, voidaan käyttää nopeutettua rokotusaikataulua.

Rokotesuoja

Rokottautumisella saatava immuniteetti tautia vastaan.

Rokottaminen

Rokotettaessa elimistölle annetaan pieni määrä taudinaiheuttajaa tai sen osaa sellaisessa muodossa, että se saa elimistössä aikaan suojan, immuniteetin, tätä taudinaiheuttajaa vastaan. Lisätietoja rokottamisesta saat mm.

Rokotuskattavuus

Kertoo, miten suuri osa kohdeväestöstä on saanut rokotteen.

Rokotusohjelma

Kansallinen rokotusohjelma, johon sisältyvät perusterveydenhuollossa ilmaiseksi tarjottavat perusrokotteet.

Serotyyppi, seroryhmä

Vasta-aineiden avulla määritettäviä bakteerin tai viruksen alalajeja.

Sinuiitti

Nenän sivuontelotulehdus. Sivuontelon limakalvon tulehdus, jonka aiheuttaa virus tai bakteeri tai molemmat yhdessä.

Tehosterokotus

Rokoteannos, jolla ylläpidetään perusrokotussarjalla aikaansaatua rokotesuojaa. Esimerkiksi TBE-perusrokotussarjan jälkeen ensimmäinen tehosterokotus annetaan 3 vuoden kuluttua. Seuraavat tehosterokotukset annetaan yleensä 5 vuoden välein. Kypsemmällä iällä, valmisteesta riippuen 50. tai 60. ikävuoden jälkeen, tehosteväli on 3 vuotta.

Terveyspiste

Terveyspiste on apteekin tiloissa toimivan terveydenhoitajan vastaanotto. Terveyspisteellä voidaan tehdä mittauksia, seurata pitkäaikaissairauksia sekä mm. antaa rokotteita ja injektioita.

Terveyspisteapteekki

Apteekki, jossa on Terveyspiste.

Verenmyrkytys

Sepsis, septikemia, vakava yleisinfektio. Sepsiksellä ja siihen liittyvällä sairaudella on ammattikielessä monta termiä ja määritelmää. Jos esim. bakteereita on verenkierrossa, puhutaan bakteremiasta. Rinnakkainen termi bakteremialle on sieni-infektioissa fungemia, jolloin sieniä on verenkierrossa. Loistaudeissa kuten vaikkapa malariassa käytetään nimitystä parasitemia. Virusinfektioissa puhutaan puolestaan viremiasta.

Virus

Hyvin pienikokoinen mikrobi, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen. Viruksella ei ole solurakennetta tai omaa aineenvaihduntaa. Se pystyy lisääntymään vain elävien isäntäsolujen sisällä.

Tiedätkö oman rokotesuojasi?

Aikuisten tulee itse huolehtia rokottautumisestaan.