Muita rokotteilla ehkäistäviä tauteja
Tällä hetkellä maailmassa on rokote ainakin 25 tautia vastaan, mukaan lukien puutiaisaivotulehdus sekä meningokokki- ja pneumokokkitaudit. Osa näistä taudeista – kuten polio, jäykkäkouristus, kurkkumätä, tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko ja kurkunkannen tulehdus – on saatu hävitettyä Suomesta jo lähes kokonaan. Monet taudit ovat nykyään harvinaisempia rokotusten ansiosta. Uusia rokotteita kehitetään jatkuvasti, ja tulevaisuudessa yhä useampi sairastuminen voidaan estää jo ennakkoon. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet on merkitty listaan.
Haemophilus influenza tyyppi b –bakteeri aiheuttaa useita tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta, keuhkokuumetta ja verenmyrkytystä.
Hepattiitti A –virus aiheuttaa maksatulehduksen. Se tarttuu yleensä ulosteella saastuneen ruoan ja juoman välityksellä. Tartunnan voi saada esimerkiksi huonosti kypsennetyistä ruuista, likaisesta juomavedestä tai jääkuutioista.
Niin sanottu B-hepatiitti on viruksen aiheuttama vakava, tarttuva ja pitkäkestoinen maksatulehdus, joka on maailmalla hyvin yleinen. Se voi tarttua esimerkiksi suojaamattomasta seksistä, verikontaktista hoitotoimenpiteen aikana, lävistyksistä sekä virusta kantavalta äidiltä raskauden tai synnytyksen yhteydessä.
Hinkuyskä on bakteeriperäinen tauti, joka aiheuttaa flunssaa muistuttavia oireita ja pitkittyessään puuskittaista yskää.
Influenssa on kuumeinen ja usein raju hengitysteiden infektiotauti, joka leviää pisaratartuntana. Tavallisesti vuodenvaihteen aikoihin alkavan, 2–3 kuukautta kestävän epidemian aikana influenssaan sairastuu 5–15 prosenttia aikuisista ja 20–30 prosenttia lapsista.
Hyttysen levittämä vakava virusinfektio, jota esiintyy laajalti Aasiassa. Useimmiten oireet eli kuume ja päänsärky, ovat lieviä. Osalla tauti etenee aivokalvontulehdukseksi, aivotulehdukseksi tai aiheuttaa pysyviä neurologisia vammoja.
Kaikkialla maaperässä olevan bakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tauti. Tartunnan voi saada esimerkiksi eläimen puremasta tai haavaan menevästä mullasta tai hiekasta.
Hyttysen levittämä akuutti, hengenvaarallinen verenvuotokuumeisiin kuuluva virustauti. Kuumeen ja pahoinvoinnin lisäksi tauti voi aiheuttaa munuaisten ja maksan vajaatoimintaa sekä verenvuotoja. Keltakuumetta esiintyy trooppisilla alueilla etenkin kaupunkien ulkopuolella ja viidakko- ja savannialueilla Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa.
Papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus) on kohdunkaulansyövän merkittävin aiheuttaja. Virusta on noin kahta sataa erilaista tyyppiä. Niistä HPV 16 ja HPV 18 aiheuttavat 70 prosenttia syöpätapauksista. Virus leviää sukupuoliyhteydessä ja suuseksissä.
Kolera on vaarallinen bakteerin aiheuttama ripulitauti, joka leviää helposti ulosteiden tai saastuneen ruoan ja juoman välityksellä. Tautia esiintyy lähinnä maissa, joissa on puutteellinen hygienia ja pulaa puhtaasta vedestä. Luonnonkatastrofit ja sodat voivat aiheuttaa koleraepidemioita.
Bakteeriperäinen nielutulehdus, joka voi ulottua myös kurkunpäähän ja keuhkoputkiin. Kurkkumätäbakteerin erittämä voimakas myrkky voi vaurioittaa hermoja ja sydänlihasta.
Lavantauti on Salmonella Typhi -bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio, jonka voi saada likaisesta vedestä tai saastuneesta tai huonosti kypsennetystä ruoasta. Tautia esiintyy yleensä kaupunkien ulkopuolella Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Herkästi etenkin lapsiin tarttuva virustauti. Suurimmalla osalla tartunnan saaneista tauti on oireeton, mutta pienellä osalla tauti kehittyy kuumeen, kurkkukivun ja huonovointisuuden jälkeen aivokalvotulehdukseksi, aivotulehdukseksi tai johtaa halvaantumisoireisiin.
Rotavirus on pikkulasten yleisin ripuli-oksennustaudin aiheuttaja. Vetinen ripuli, oksentelu ja toisinaan kuume kestävät yleensä viitisen vuorokautta. Aikuisilla tauti on harvinaisempi ja lievempi.
Sikotauti on sylkirauhasten virustulehdus, jonka oireita ovat kuumeilu ja sylkirauhasten suureneminen ja turvotus kaulan alueella. Sikotaudin komplikaatioita ovat lapsettomuutta aiheuttava kivestulehdus ja aivokalvotulehdus. Vielä 1980-luvulla sikotauti oli tavallisin aivokalvotulehduksen syy, mutta nyt tauti on kitketty Suomesta rokotusten ansiosta. Sikotautia esiintyy edelleen maailmalla.
Bakteerin aiheuttama yleinen, maailmanlaajuisesti merkittävä ja tappava infektiotauti. Sen tavallisin muoto on keuhkotuberkuloosi, mutta se voi ilmetä myös muissa elimissä. Tuberkuloosi on ennen kaikkea köyhien maiden ongelma, mutta tautia esiintyy myös Venäjällä ja Baltian alueella.
Äärimmäisen helposti leviävä virusinfektio, joka alkaa usein hengitystieinfektion oirein ja silmän verkkokalvon tulehduksella. Sen jälkeen vartalolle leviää ihottumaa kasvoista alkaen. Myöhemmin tauti voi kehittyä keuhkokuumeeksi tai välikorvantulehdukseksi. Pelätyin tuhkarokon jälkitauti on aivotulehdus. Jos vasta-aineita ei ole, yli 90 prosenttia sairastuu oltuaan kontaktissa sairaan kanssa. Maailmalla tuhkarokko on edelleen yleinen ja tappava, ja epidemian uhka on todellinen Suomessakin, sillä vaikka rokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan on rokotuskattavuus paikoittain liian matala.
Rabies eli vesikauhu on viruksen aiheuttama tappava aivokuume. Se tarttuu sairastuneen eläimen puremasta tai jos sairastunut eläin nuolaisee rikkoutunutta ihoa. Taudin oireet, kuume, päänsärky ja huonovointisuus vaivat alkaa vasta viikkojen kuluttua tartunnasta. Myöhemmin voi ilmetä hallusinaatioita ja nielemisen laukaisemia kouristuksia. Ne voivat käynnistyä jopa nesteen näkemisestä, mistä nimi vesikauhu. Oireiden alettua tautiin ei ole hoitoa ja potilas menehtyy. Suomessa ei ole rabiesta, mutta tauti on edelleen hyvin yleinen jopa Suomen lähialueilla, kuten Venäjällä ja Baltian maissa. Sitä levittävät esimerkiksi kulkukoirat.
Varicella zoster -viruksen aiheuttama herkästi tarttuva tauti, jonka oireet tulevat 10–21 vuorokauden kuluttua tartunnasta. Taudille tyypillinen ihottuma leviää pieninä näppyinä, jotka suurenevat ja kehittyvät kutiaviksi rakkuloiksi. Vesirokon rakkuloita voi esiintyä myös muualla elimistössä, kuten suussa ja hiuspohjassa. Vesirokon oireet ovat nuorilla ja aikuisilla sekä raskaana olevilla voimakkaammat kuin lapsilla. Rokon jälkitauteja voivat olla mm. keuhkokuume ja aivokuume. Sairastamisen jälkeen elimistöön jäävä virus voi aktivoitua vuosienkin jälkeen ja aiheuttaa kivuliaan vyöruusun.
Vihurirokko on virusperäinen, usein lievä infektiotauti, mutta se voi vahingoittaa sikiötä alkuraskauden aikana. Sikiön vammautumisriski voi olla jopa 85 prosenttia. Pisaratartuntana leviävän taudin oireita ovat kuume, limakalvojen ärsytysoireet ja imusolmukkeiden turvotus. Hento, usein nopeasti häviävä ihottuma leviää pään alueelta vartaloon ja raajoihin. Tauti on rokotteiden ansiosta onnistuttu kitkemään Suomesta, mutta sitä esiintyy edelleen Aasian ja Tyynenmeren alueella.
Vesirokko jättää elimistöön varicella zoster -vesirokkovirusta. Jos se aktivoituu uudestaan, seurauksena on kivulias vyöruusu. Rakkulaisen ihottuman lisäksi osa sairastuneista voi esiintyä pitkäkestoista, voimakasta hermokipua. Noin joka neljäs vesirokon sairastanut saa vyöruusun jossain elämänsä vaiheessa, valtaosa 50 täytettyään. Vyöruusurokote voi vähentää sairastumisriskiä ja hermokipua.